KUN SITTENKIN KASVOIN AIKUISEKSI

Tässä postauksessa mainitsin pienestä valloillaan olevasti identiteettikriisistä. Vastoin kaikkia odotuksiani, olen kuitenkin tainnut selättää sen ennätysajassa. Hyväksyä muutoksen, vaikka mun sisäinen Peter Pan on aina nauranut kaikille niille, jotka "kasvoivat aikuiseksi". Muuttuivat tylsiksi ja varmoiksi. Nyt taidan itse olla sellainen.

Suurin osa mun lemppari printtipaidoista löytyy nykyään yökkäripinosta.

Olen muuttanut "halvimman bissen" kyykkyviiniksi.

Mulla on rahaa säästötilillä.

En voi juoda kahvia klo. 18 jälkeen.

Piilotan nilkat pakkasella.

Vietin viimeisimmän vapaapäiväni konmarittamiseen ja kodin pintaremontointiin.

Klubiyöt ovat vaihtuneet kavereiden kanssa vietettäviin lautapeli-iltoihin ja viihtyisään lähikuppilaan.

Pitkät työpäivät tuntuvat enemmän siunaukselta, kuin kiroukselta.

En enää näe käytettyjä leffalippuja aarteina.

Näytän keskisormea vain syystä.

Vihan sijaan, tunnen surua, pettymystä ja sääliä.

Alan ymmärtää, miksi Cheek on niin suosittu. En silti henkilökohtaisesti nauti hänen musiikistaan, se on edelleen tärkeää mainita.

En voi katsoa Disneyn leffoja itkemättä.

Haaveilen häistä.

Mulle tulee keinussa huono olo.

Kaikista näistä pettämättömistä todisteista huolimatta, aion edellen nauraa pieruvitseille, olla huono häviäjä, kastella kengät hypätessäni vesilätäkköön ja tehdä uhkarohkeita valintoja. Hyppiä sängyllä, toivoen lähteväni lentoon. Pidän ikuisesti kiinni niistä ajatuksista, jotka kulkevat Mikä-Mikä-Maan kautta mun tekemisiin, olemiseen ja arjen valintoihin. Aloitan aamuni sipseillä ja Muumeilla aina, kun huvittaa ja näytän kieltä kaikille niille, jotka kutsuvat minua lapselliseksi. Aion olla sitä aina. Lapsen mielinen, järkevä, vastuullinen ja tasapainoinen aikuinen.


Loppujen lopuksi, aikuistuminen ei ehkä ollutkaan niin kamalaa.

- JASU

Tykkää-merkinnät

Kommentit

NelliL,
Mulla on Peter Pan syndrooma 😃 En tosin käyttäydy huonosti missään mutta aikuiseksi en kasva 😊 Hyvä listaus tässä.
villananna.blogspot.fi
Aikuistumisessa on ne omat puolensa - esim. klubbailujen sijaan rauhallisimmat illat takaavat ettei seuraavana päivänä jomota niin kovin päätä xD
blingershimmer.blogspot.fi/
Anni,
Miten ihana ja hauska teksti! Tunnistin itseni myös aika monesta kohdasta ja väittäisin olevani sopivasti lapsenmielinen aikuinen. Onneksi mä voin töissä leikkiä lasten kanssa ja ylläpitää lapsen mieltäni 😃
www.stoori.fi/needles-and-roses/
Mia Malmi,
Hauska ja oivaltava postaus, noinhan se menee. Itsellä mittarissa jo 46-vuotta eikä aikuistumista ole näköpiirissä, paitsi aika monta mainitsemaasi kohtaa, kuten klubbailun vaihtuminen koti-illoiksi, huono olo keinussa ja huvipuistossa, jne. Mutta lapsenmielen aion minäkin säilyttää ikuisesti!
www.cincinbymiamalmi.com
Marianne / STAY FRESH,
Mulla oli tää ”aikuisuuskriisi” vuosi sitten ja samaistuin niin, varsinkin noihin ensimmäisiin kohtiin (paitsi mulla se kyykkyviini on vaihtunut viiniksi asteen ylemmällä hyllyllä 😂) ja nyt mulla on aika hyvä olo tehdä kaikkia ”aikuisten asioita” ja tän kaiken kruunasi se, että pankista soitettiin pari päivää sitten ja halusivat päivittää mun visa electronin debittiin!
www.mariannesaarinen.com/
Diiskuneiti,
Hehheh kyykkyviini, ei kahvia 18 jälkeen ja nilkkojen peittäminen on erittäin tuttua mullekin 😃
www.stoori.fi/diiskuneiti